tiistai 28. lokakuuta 2014

Suuri puhallus


                                                       

Talouselämä -lehti kertoo Göteborgin ja Tukholman satamiin ilmestyneistä alkopuomeista, jotka onnistuneesti sulkevat tien laivasta pikku maistissa autolla ulos yrittävältä. En ole moisia puomeja livenä nähnyt, mutta käsittääkseni ne toimivat jotenkin niin, että kun olet lähdössä laivalta autolla, joudut ajamaan karsinaan, puhaltamaan siinä ja jos viisari ei värähdä, puomi aukeaa. Jos taas värähtää, matkanteko loppuu siihen ja poliisi kutsutaan paikalle automaattisesti. Puomit ovat kokeilukäytössä vuoden loppuun asti, jonka jälkeen ne on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Ruotsin satamissa.

Kun Suomi on eri asioissa tottunut omaksumaan paljonkin naapurimaa Ruotsista, tässä olisi nyt yksi idea jonka oikein toivoisi saapuvan myös Suomen satamiin. Se, että joudut puhaltamaan kun ajat laivasta, ei vie sinulta kuin hetkisen mikäli ajelet selvinpäin, mutta se saattaa karsia rattijuopon tai -juoppoja liikenteestä. Joka taasen on kaikkien liikenteessä olevien etu. Eikä niitä mahdollisuuksia rattijuoppokarsintaan suomalaisessa liikenteessä liikoja ole.

Ajelin tuossa aikoinani hieman reilut 60.000 kilometriä vuodessa. Kolmen vuoden aikana, jolloin siis käytännöllisesti katsoen elin auton ratissa, en joutunut puhaltamaan kuin kerran, ja silloinkin liikennerikkomuksen jälkeen istuessani poliisiauton takapenkillä. Eli suomeksi sanottuna olisin voinut kaahalla täysin vapautuneesti, ilman minkäänlaista kiinnijäämisen riskiä, kännissä liikenteessä lähes 200.000 kilometriä. Aiheuttaen todennäköisesti useita vaaratilanteita.

Kyse on resursseista, ttiedän sen. Kun poliiseja ei riitä edes hälytystehtäviin, kuinka heillä riittäisi aikaa puhallusratsioiden pitämiseen? Silti, rattijuoppous on jo lähtökohtaisesti sen verran vakava rikos, ei pelkästään kuskia itseään, vaan myös täysin sivullisia kohtaan, että siihen pitäisi puuttua nykyistä paljon ankarammin. Ei voi olla niin, että autolla saa ajella täysin rauhassa kännissä, ja jos onnettomuus sitten sattuu, tuomio rattijuoppoudesta on lähes olematon. Vaikka kysymyksessä olisi ollut kuolemaan johtava onnettomuus.

En tunne lakipykäliä, mutta puhallutuksia, ja sitä kautta kiinnijäämisen riskiä, pitäisi lisätä selvästi. Jos poliiseja ei riitä puhalluttamaan, otetaan jokin muu ihmisryhmä suorittamaan se varsinainen puhallus. Jos viisari värähtää, vasta sitten asia siirtyy poliisille. Näin voitaisi puhalluttaa vaikka punaisiin valoihin pysähtyneitä iso määrä yhdellä kerralla eikä se vaikeuttaisi edes liikenteen sujuvuutta. Kun auto pysähtyy valoihin, (poliisi)opiskelija tai muu vastaa pillin kanssa puhalluttamaan. Jos kaikki on kunnossa niin matka jatkuu. Mutta jos värähtää, sitten sivummalla päivystävään polisiiautoon asioista puhumaan. Ei mitään väliä, vaikka autossa olisi neliskulmaiset renkaat koska tavoitteena on nostaa rattijuoppojen kiinnijäämisen riskiä ja saada heitä pois liikenteestä mahdollisimman paljon.

Nämä apupuhalluttajat voisi lanseerata myös maaseudulle. Siellä kun se kiinnijäämisen riski on vieläkin olemattomampi. Kun poliisipartio on alueen toisella laidalla jopa 250 kilometrin päässä, niin eipä siinä varmaankaan tule kauheasti mietityttyä kun kapakasta lähdettäessä hypätään sen tuunatun Bemarin rattiin vaikka sitä bisseä on tullut lipitettyä koko ilta. Ja pikkupaikkakunnilla tuon poliisipartion sijainnin saa selville muutamalla puhelinsoitolla. Jos siinä kylän keskustassa saattaisikin päivystää puhaltamiseen oikeutettu partio, se Bemari saattaisi jäädä kiltisti odottamaan seuraavaa aamua siihen baarin pihaan.

Rattijuoppojen saamiseksi pois liikenteestä löytyy muutama helppo keino. Ensimmäinen on tuo edellä kuvattu kiinnijäämisen riskin suurentaminen ja toinen on rangaistusten koventaminen. Molemmat toki vaativat toimenpiteitä lainsäätäjiltä, mutta jos näillä toimenpiteillä kyetään välttämään yksikin rattijuopon tappama ihminen, töihin kannattaa ryhtyä.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti