lauantai 20. syyskuuta 2014

Palkittua tiedettä


                                                        

Maailmalla tutkitaan juuri tälläkin hetkellä monia erilaisia asioita. Osa näistä tutkimustuloksista tulee joskus hyödyntämään ihmiskuntaa esimerkiksi helpottamalla ihmisen arkea, osa parantamalla sairauksia jne. Osan tulokset ovat sitten, no..... mielenkiintoisia.

Suomesta muistetaan mm. tutkimus, jossa todistettiin, että kerrotalon ylemmissä kerroksissa asuvat käyttävät hissiä todennäköisemmin kuin alemmissa kerroksissa asuvat. Mutta osataan sitä ulkomaillakin. Vastaavia tutkimuksia, siis tutkimuksia jotka eivät ihan välttämättä tule jäämään tieteen historiaan, jopa palkitaan suuressa maailmassa. Seuraavassa muutama palkittu tutkimustulos.

Tieteen huumorilehti (?)  Annals of Improbable Research on valinnut muutaman tutkimuksen, jotka se haluaa palkita Hawardin yliopistossa järjestettävässä gaalassa. Ja ensimmäisenä palkinnon tulee saamaan lääkäriryhmä, joka paransi harvinaisen verenvuototaudin pekonilla. 4 -vuotias lapsi kärsi verenvuototaudista, jossa veri ei hyydy normaalisti. Niinpä tämä oli saanut hallitsemattoman nenäverenvuodon, jota lääkärit eivät saaneet kuriin millään. Kunnes keksivät tunkea suolatun porsaanlihan siivuja, eli pekonia, lapsen nenään. Ja kas, verenvuoto tyrehtyi! Ja sitten joku, joka ei varmaan koskaan ole asunut hotellissa tai kärsinyt aivan järjettömästä kankkusesta (tai nenän verenvuodosta), väittää ettei pekoni ole ihmiselle hyväksi.

Toinen tutkimustulos, jonka Annals of Improbable Research esittelee, ja joka tullaan palkitsemaan gaalassa, on tutkimus sitä, onko kissa vaaraksi mielenterveydelle. Ja tulos on, että todennäköisesti. Olisikin mielenkiintoista tehdä kysely paikallisessa mielenterveystoimistossa potilaiden kesken siitä, minkälaisia kotieläimiä heillä on. Saattaisi kissa olla ykkönen.

Norjalaiset biologit puolestaan ovat tutkineet sitä, että kun ihminen pukeutuu jääkarhuksi, pelkäävätkö porot häntä. Ja tulivat hämmästyttävästi tulokseen, että kyllä pelkäävät. Eli porot eivät osaa siis tulkita huonosti naamioitua ihmistä vaan epäilevät tätä jääkarhuksi. Tai sitten ne pelkäävät juurikin sitä ihmistä ja viis veisaavat koko jääkarhusta.

No joo, moiset tutkimukset pistävät pikkaisen hymähtelemään. Vakavampi asia sitten on se, että kuinka paljon moiset tutkimukset syövät ihan oikeita tutkimuksia tai niiden saamia resursseja. Kuinka monta tutkimusta on jouduttu hyllyttymään sen takia, että joku tutkijaryhmä on päässyt tutkimaan, että ovatko banaaninkuoret oikeasti liukkaita?

Palkituista tutkimuksista kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti